HUOLTORIITA JA LASTEN TAPAAMISOIKEUS

Koska lapsia koskevat riidat ovat erityisen raskaita, pyrimme aina ensisijaisesti kartoittamaan, onko sovinto osapuolten välillä mahdollinen. Sovittelu voi tapahtua myös tuomioistuimessa. Tuomioistuimessa sovittelu voidaan hoitaa myös ns. asiantuntija-avusteisena sovitteluna, mikä tarkoittaa sitä, että sovittelussa on mukana kokenut sosiaalityöntekijä tai psykologi.

Toimistomme juristit ovat avustaneet asianosaisia sekä sovitteluissa, että varsinaisissa huolto- ja tapaamisriidoissa. Jokainen tapaus on yhtä tärkeä, koska riidan kohteena ovat lapset. Jokaisessa huoltoriidassa on kuitenkin omat erityispiirteensä. Esimerkkejä hoitamiemme tapausten erityispiirteistä:

VIERAANNUTTAMINEN

Vieraannuttamisesta on kyse silloin kun toinen vanhempi pyrkii mitätöimään toisen vanhemman merkityksen lapselle. Lievemmissä tapauksissa mitätöinti tapahtuu puheiden tasolla; vanhempi mustamaalaa toista vanhempaa lapselle. Vakavimmissa tapauksissa vanhempi estää perusteettomasti tapaamiset ja kaiken kanssakäymisen kohdevanhemman ja lapsen välillä. Tällöin on tyypillistä, että viranomaisille esitetään perusteettomia syytöksiä etävanhemmasta. Vieraannuttamiseen on aina puututtava, koska se on lapselle vahingollista, henkistä väkivaltaa.

Vieraannuttamiseen on mahdollista puuttua sillä, että huolto ja asuminen siirretään sille vanhemmalle, kumpi sallii tapaamiset ja tukee lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta. Vieraannuttamiseen voidaan puuttua myös sillä, että haetaan uhkasakkoa tai lapsen noutoa tapaamisten sallimiseksi. Tapaamissopimuksiin voidaan määritellä tarvittavia rajoitteita vanhemman taholta tulevan häirinnän vähentämiseksi.

VUOROVIIKKOASUMINEN

Vuoroviikkoasuminen harkitaan tapauskohtaisesti ja asia ratkaistaan aina viime kädessä lapsen edun mukaisesti. Asiantuntijat ovat määritelleet ehdot, joiden tulee toteutua, jotta vuoroviikkoasumista voidaan suositella. Tällaisia ovat mm. se, että lapsi on yli 3-vuotias, vanhemmat asuvat niin lähellä toisiaan, että koulu ja päiväkoti pysyvät samana ja vanhemmat pystyvät neuvottelemaan keskenään lapsen asioista. Edellä esitetyistä suosituksista on tapauskohtaisesti poikettu tuomioistuimessa, koska jokin muu painavampi seikka on puhunut vuoroasumisen puolesta.

UUSPERHE

Uusperhetilanne voi tuoda oman värinsä huoltoriitaan. Parhaassa tapauksessa uusi isä- tai äitipuoli tuo lapselle turvaa ja uudet sisarukset rikastuttavat lapsen elämää. Uusperheen toiselle vanhemmalle on mahdollista hakea ns. oheishuoltajuutta. Oikeuskäytännössä on määrätty äidin kuoltua lapset asumaan äidin uuden kumppanin luokse, vaikka biologinen isä haki huoltajuutta ja asumista.

VALVOTUT TAPAAMISET

Valvotut tapaamiset turvaavat lapsen oikeutta tavata vanhempaansa silloin, kun asiassa on seikkoja, jotka muutoin estävät tapaamiset. Tällaisia ovat mm. päihdeongelmat, lapsikaappausuhka, väkivaltatausta.

Valvotut tapaamiset loukkaavat etävanhemman ja lapsen perhe-elämänsuojaa. Tämän vuoksi valvottuihin tapaamisen pitää olla painavat syyt. Perusteettomasti vaaditut valvotut tapaamiset voivat olla vieraannuttamista.

KANSAINVÄLISET HUOLTORIIDAT

Toimistomme on hoitanut tapauksia, joissa joko lähivanhempi tai etävanhempi on ollut ulkomaalainen. Kyseisissä tapauksissa on jouduttu pohtimaan lapsen muuttoa ulkomaille, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamista ulkomailla sekä matkakustannuksia ja matkustusmuotoa tapaamisille toiseen valtioon.